Siitä se sitten taas lähtee.

Olen pitänyt kirjoituksista n. 2,5 vuoden tauon. Syy oli sellainen, että menin töihin vaikka olin jo eläkkeellä.
Tarkoitus oli vain auttaa kiinteistönhuoltoa joka asuinpaikkakunnallani toimi. Eli auttaa vaikka nurmikon leikkauksissa aina silloin tällöin. Sillä olin kyllästynyt mattojen piiskaamisen kotonani. Jotain piti tehdä kun tuntui olevan vielä kuntoa.

Kuinkas sitten kävikään. Nurmikkoa leikattiin päivittäin ja puskaita kuin puidenkin oksia leikattiin. Siitä se sitten taas lähti. Syksyllä puhallettiin lehtiä kasaan ja vietiin niitä lavalle. Talvella tein käsilumitöitä ja hiekoittelin pihoja koneella. Eli täysipäiväistä työtä. Ja kun työ tehtiin ulkona, niin kotiin tullessa olin jo valmis nukkumaan.

Kirjoittamista en jaksanut enään ajatellakaan. Nyt olen saanut lopputilin, joka oli mulle ensimmäinen. Piti siis eläkeikään tätä tapahtumaa odotella. Ja voin kertoa, että ei se helppoa ollut. Tarpeettomaksi itsensä tunsin. Vaikka ei syy minussa ollut. Kilpailutus vain sen sai aikaan, eli tämä yritys hävisi kilpailun ja työ siirtyi toiselle huoltoyhtiölle.

Nyt siis olen taas eläkkeellä ja aikaa pitäisi jostain ottaa. Mutta eiköhän sitä löydy, ja kun on halu kirjoittaa.
Katsellaan nyt sitten mitä ajatuksia päässäni alkaa pyörimään.

Tovi nyt kuitenkin vielä menee koska minulla on muutto edessä. Pysyn kyllä Hyvinkääläisenä mutta muutan pienempään huoneistoon, ja minusta tulee Vehkoojan poika.